Polttopuu

Polttopuu on perinteisissä tulisijoissa käytettävä puupolttoaine. Polttopuut ovat yleensä halkoja tai klapeja.

Pölkky

Pölkyt ovat katkottu karsituista puun rungoista. Puun karsiminen tarkoittaa sitä, että puun rungosta on poistettu kaikki oksat. Pölkyt pilkotaan yleensä pienemmiksi paloiksi kuten haloiksi ja klapeiksi.

Halko

Halkoja saadaan halkaisemalla noin metrin pituisia pölkkyjä. On olemassa esimerkiksi koivuhalkoja ja useita puulajeja sisältäviä sekahalkoja.

Kalikka eli klapi

Kalikoita eli klapeja saadaan kun halko katkotaan kahteen tai useampaan osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on 25–50 cm.

Pilke

Pilkkeet ovat koneella pilkottuja polttopuita. Pilke on usein klapeja vielä pienemmäksi ja ohuemmaksi pilkottua puuta.

Hake

Hake leikataan koneellisesti puusta pieniksi tasakokoisiksi hakelastuiksi. Hake voi olla puun rungosta ja oksista saatavaa kokopuuhaketta, osapuuhaketta (esimerkiksi rankahaketta), viherhaketta (esimerkiksi hakkuutähdehaketta) tai polttohaketta.

Puumurske

Puumurske on muutoin kuin leikkaamalla hienonnettua puuta.
 

Puubriketti

Puubriketit valmistetaan puristamalla kuivia puun lastuja. Puubriketit ovat noin klapinkokoisia puristeita, joita käytetään esimerkiksi takkapuina. Koivunlastuista tehty briketti sisältää energiaa noin kolme kertaa enemmän kuin vastaavan kokoinen puuklapi.

Puupelletti

Puupelletti on kuivasta sahanpurusta ja/tai höylänlastuista (kutterinlastuista) puristettua pientä lieriönmuotoista puristetta. Puupellettejä voidaan käyttää polttoaineena pellettien polttoon tarkoitetussa polttokorissa (pellettikorissa) myös tavallisissa kotitaloissa. Pellettiä voi ostaa useista kaupoista erikokoisissa pellettisäkeissä.

Metsätähde

Metsätähteeksi nimitetään metsään jääviä runkohukkapuita, oksia ja juuria, joita voidaan hyödyntää myös puuraaka-aineena.

Laadukas polttopuu

Laadukas erä polttopuuta sisältää vain tiettyä yksittäistä puulajia. Hyvä polttopuu on myös kuivaa ja puhdasta. Se ei sisällä lahoa, homeista, lumista tai jäistä puuta eikä vieraita aineita kuten nokea, hiiltä, muovia, metalleja tai torjuntakemikaaleja. Puuklapit ovat sopivan pituisia ja paksuisia sekä niiden katkaisupinta on mahdollisimman tasainen.

Polttopuu – polttopuun käyttö

Nykyisin kolme neljästä pientalosta käyttää ainakin ajoittain puuta lämmön lähteenään. Suomessa on yli miljoona varaavaa tulisijaa ja lisäksi noin 1,5 miljoonaa puulämmitteistä saunaa. Puuta poltetaan noin kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Puulämmitys sopii hyvin sähkölämmityksen rinnalle lisälämmitykseksi. Sähkölämmitysjärjestelmien säätölaitteet reagoivat nopeasti ulkopuolisiin lämmönlähteisiin eli kun huoneen lämpötila tulisijan vaikutuksesta nousee, jää sähkölämmitys pois käytöstä. Puun lämpöenergiasta saadaan tulisijasta riippuen hyödynnetyksi jopa 50-65 %.

Polttopuu – polttopuut ja paloturvallisuus – nuohous

Paloturvallisuuden vuoksi puulämmitteisissä taloissa takka, puukiuas tai vastaava kiinteällä polttoaineella toimiva tulisija pitää nuohota kerran vuodessa. Kesäasuntojen tulisijojen nuohousväli on kolme vuotta. Myös vähintään kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija tulee aina nuohota ennen käyttöönottoa.

Polttopuu – polttopuut ja sytytys – polttopuun puhdas palaminen

Tulisija kannattaa sytyttää ympäristöystävällisesti. Takan tai muun tulisijan oikeaoppinen sytyttäminen on taitolaji. Paras puiden sytyttämisen tapa on päältä sytyttäminen. Päältä sytytettäessä nokea ei juuri synny ja haitallisten pienhiukkasten määrä jää savukaasussa vähäiseksi. Päältä sytytettäessä tulipesä täytetään vaakatasossa noin puoleenväliin asti puilla. Keskeltä jätetään yksi puu pois, jolloin siihen jää ura, joka täytetään sytykkeillä. Puiden sytyttyä tuli etenee alaspäin, jolloin kaikki savukaasut saadaan palamaan liekissä.

Parhaassa tapauksessa puun puhdasta palamista ei näe. Polttopuu palaa puhtaasti aina silloin, kun piipusta ei tule savua.