Polttopuu - polttopuun mittayksiköt ja mittayksikkömuunnin

5stars

Polttopuu irtokuutio heittokuutio pinokuutio motti kiintokuutio – polttopuu mittayksiköt ja yksikkömuunnin

single_review

|

Polttopuu - polttopuita tilattaessa mittayksikköinä ovat useimmiten heittokuutio eli irtokuutio, kiintokuutio ja pinokuutio. Irtokuutiometri vastaa polttopuumäärää, joka heiteltynä täyttäisi yhden kuutiometrin kokoisen laatikon. Pinokuutiometri vastaa tilavuudeltaan yhden kuutiometrin kokoista koottua polttopuupinoa. Kiintokuutiometri tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista täyttä polttopuuta ilman irto- tai pinokuutioon jääviä rakoja.

Vieraile Web-sivulla

mittayksiköt ja mittayksikkömuunnin

Polttopuu – polttopuita tilattaessa mittayksikköinä ovat useimmiten eli irtokuutio, ja kiintokuutio. Lisäksi yksikkönä saatetaan käyttää myös mottia (kuutiometri pinottuja halkoja = motti).

Polttopuu – Irtokuutio eli heittokuutio

Irtokuutiometri (i-m³) vastaa polttopuumäärää, joka heiteltynä täyttäisi yhden kuutiometrin ( * metri * metri) kokoisen laatikon.

Polttopuu – Pinokuutio

Pinokuutiometri (p-m³) vastaa tilavuudeltaan yhden kuutiometrin kokoista koottua polttopuupinoa.

Polttopuu – Kiintokuutio

Kiintokuutiometri (m³) tarkoittaa yhden kuutiometrin kokoista täyttä polttopuuta ilman irto- tai pinokuutioon jääviä rakoja.

Polttopuu – polttopuun mittayksikkömuunnin

Nyt voit helposti ja nopeasti laskea paljonko polttopuun eri mittayksiköt oikeasti ovat toisiinsa suhteutettuina.

HUOM. Jos syötät polttopuun mittayksikkömuuntimiin muunnettavaksi desimaalilukuja, niin käytä desimaalierottimena pistettä (ei siis pilkkua, vaan pistettä).

Polttopuun mittayksiköt - muunna irtokuutiot pinokuutioiksi tai kiintokuutioiksi

Irtokuutioiden (eli heittokuutioiden) määrä
Pinokuutioiksi
Kiintokuutioiksi

Polttopuun mittayksiköt - muunna pinokuutiot irtokuutioiksi tai kiintokuutioiksi

Pinokuutioiden määrä
Irtokuutioiksi (eli heittokuutioiksi)
Kiintokuutioiksi

Polttopuun mittayksiköt - muunna kiintokuutiot irtokuutioiksi tai pinokuutioiksi

Kiintokuutioiden määrä
Irtokuutioiksi (eli heittokuutioiksi)
Pinokuutioiksi

Polttopuu ja mittayksiköt - irtokuutio (eli heittokuutio), pinokuutio ja kiintokuutio.

Tags : ,,,,,,,

22 kommenttia/arviointia

  • A Westerholm says:

    Tervehdys! Kun mietitään energiarangan/ tukin myyntiä, tapahtuu mittaaminen pääsääntöisesti siten, että saatu ns. hakekuutio jaetaan 2.5 ja hinta määräytyyn em. laskukaavan perusteella saatavasta kiintokuutiosta. Olen useaan otteeseen huomannut kiintokuutiomäärän huomattavasti vähenevän ja tämä herättää kysymyksen laskukaavan oikeudellisuudesta. Konttiin mahtuu noin 38 kuutiota, miksi ko. määrää nimitetään ns. hakekuutioksi joka on jaettava 2.5. Asia pystytään todentamaan selkeästi esim. kun sahataan metrin mittaisia lautoja riittävä määrä jotta saadaan 1mx1mx1m totaalinen kuutio. Kun laudat haketetaan ja hake sijoitetaan kuution mittaiseen laatikkoon voidaan tehdä seuraavat huomiot: kiinteään lautaan verrattuna hakkeessa on minimaalisesti ilmaa välissä ja tästä syystä kuutiomäärä aavistuksen suurenee. Kuitenkin kun em. toimenpiteillä saatu ns. hake kuutio jaetaan 2.5, tulos jää todella merkittävästi alle kiintokuution.Kaikella em. haluan tuoda esille, että energiamäärä haketettaessa ei katoa mihinkään se vai muuttaa muotoaan. Irtokuutio eli niin kuin sitä toiselta nimeltään kutsutaan heitto/ noppakuutioksi kertoo kaiken ko. mitan tarkkuudesta. Oli kontissa sitten haketta, kivimurskaa tai vaikkapa multaa, aines on tiiviisti 38 kiintokuutiota ja jos mietitään onko ilmaa välissä vähintäänkin paljon enemmän oikean suunnan antava lasku olisi pitää konttitavaraa pinokuutiona ja jakaa se 1.5. Mielestäni nykyinen kontin massan jako 2.5 vääristää huomattavasti todellisuutta ja aiheuttaa energiaketjun alkupäässä verrattain suurta taloudellista menetystä. Niin metsänomistaja, kuin energian ostaja häviävät nykyisellä laskukaavalla ja lämpölaitoksiin kulkeutuu huomattava määrä ilmaista haketta, koska hinta määräytyy väärin perustein lasketusta kiintokuutiosta. olisin kiinnostunut kuulemaan näkemyksenne koskien em. asiaa. Loppuun esitän vielä eilisen esimerkin, jossa möin hakkeeksi 28.7 kiintokuutiota rankaa ja tukkeja. Em. kiintokuution olin laskenut siten, että laskin kasan tilavuuden jonka kerroin virallisella määritelmällä pinokuutiosta kiintokuutioon (x0.67). Haketuksen jälkeen hakemäärä jaettiin 2.5 ja minulle maksettiin 12.40 kiintokuutiosta. Olen itse metsätalouden ammattilainen, joten kuutiomäärät olivat oikeat. Voi esittää perustellun kysymyksen miksi nykyään käytetään hakekuution määrittelemisessä kiintokuutioksi 2.5. Mihin siis hävisi 16.3 kiintokuutiota? Toivoisin pikaista vastausta. Ystävällisin terveisin A Westerholm

    • polttopuu says:

      Hei,

      Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.

      Polttopuu.info ei itse myy polttopuita, energiarankaa tai tukkeja.

      Sen sijaan polttopuun myyjät voivat mainostaa sivuillamme omia polttopuun myynti palveluitaan.

      Mietin kuitenkin hakkeeksi myynti esimerkkiäsi seuraavasti …

      Olit omien laskujesi mukaan saanut myytäväksi määräksi 28,7 kiintokuutiota rankaa ja tukkeja.

      Määrään olit päätynyt laskemalla tilavuuden ja kertomalla sen virallisella polttopuiden kanssa käytettävällä laskutavalla pinokuutioista kiintokuutioihin.

      Näin ollen oletan, että laskemasi alkuperäinen tilavuus olisi ollut noin 43 pinokuutiota (laskin yllä olevalla polttopuiden muunnoslaskurilla käänteisen muunnoksen takaisin kiintokuutioista pinokuutioksi).

      Voin ajatella asiaa kovinkin väärin, koska en ole koskaan myynyt tukkeja / rankaa.

      Mutta olettaisin, että mahdollinen virhetulkinta tässä on seurausta siitä, että tuota laskemaasi tilavuutta eli 43 pinokuutiota ei muunnetakaan tukkien ja hakerangan kyseessä ollessa samalla tavalla kiintokuutioiksi kuin polttopuita muutetaan. Polttopuilla tarkoitetaan yleensä jo valmiiksi halkaistuja klapeja ja halkoja (klapien pituus n. 25–50 cm ja halkojen pituus n. 100 cm).

      Jotta tuon todennäköisesti mittaamasi n. 43 pinokuutiota tukkia / hakerankaa voisi muuntaa kiintokuutioiksi pitäisi itse asiassa tietää myös, että kuinka paljon siitä on tukkeja ja kuinka paljon rankaa.

      Nimittäin nettiä hiukan kaiveltuani löysin, että tukilla muuntokerroin pinokuutioista kiintokuutioiksi olisi 0,7 ja hakerangalla vain 0,25 (lisäksi koivukuidulla muuntokerroin pinokuutioista kiintokuutioiksi olisi 0,51-0,53 ja havukuidulla 0,61-0,63).

      Jos laskit myymäsi tukin ja hakerangan pinokuutiomäärät erikseen, niin täsmäisikö muunnoslaskut pinokuutioista kiintokuutioiksi paremmin näillä muuntokertoimilla?

      Saamastasi maksusta (12,4 kiintokuutiota) päättelisin ja olin yhtälöparia hyödyntäen laskevani, että olisit myynyt suurimmaksi osaksi rankaa (n. 39,3 pinokuutiota rankaa eli muuntokertoimella 0,25 yhteensä n. 9,8 kiintokuutiota) ja loput tukkia (n. 3,7 pinokuutiota tukkia eli muuntokertoimella 0,7 yhteensä n. 2,6 kiintokuutiota). Näistä tulisi yhteensä tuo 43 pinokuutiota ja muunnettuna tuo 12,4 kiintokuutiota …

      Luulisi nimittäin, että yksi jos toinenkin tukin / hakerangan myyjä olisi jo nostanut aikamoisen mekkalan, jos saisi maksun vain alle puolesta siitä kuin mitä itse on etukäteen ajatellut saavansa …

      Kesäisin terveisin,

      M. Vuorinen
      http://polttopuu.info

  • rone says:

    voi hyvää päivää..ns *ammattilainen* tää on taas näitä kun ollaan vuodenverran harjooteltu puitten kaatoa ja myyntiä…eiköhän se ole alan vaihto kyseessä

  • Into Myllymäki says:

    Vanhana mittamiehenä metsäalalla toimineena pikku kommentti.
    Keskimääräinen kiintomittaprosentti koivukuitupuulle (kohtuullisen hyvää ja suoraa kuitupuuta, keskiläpimitta 11-13cm on n. 57%.
    Siis yksi kiintokuutiometri koivukuitua on 0,57 pinokuutiometriä klapia ja edelleen n. 46 irtokuutiometriä (heittomotti.

  • sylvi filipoff says:

    1 irtokuutiometri i-m3 = 0,6 pinokuutiometriä = 0,4 ki intokuuntiometriä 1 pinokuuntiometri p-m3 =1,67 kiintokuuntiometriä = o,67 kiintokuuntiometriä 1 kiintokuuntiometri k-m3 = 2,5 irtokuuntimetriä = 1,5 pinokuutiometriä 4 mottia = 1 syli puolen metrin mittaista polttopuuta muutettuna motiksi. mittaa pinon korkeus ja leveys ja kerro. jaa se sitten 2:lla, näin saat mottimäärän.

  • juhani värriö says:

    ihmettelen tuota teijän laskuria,kun haluaa muuttaa 120heittokuutiota kiinnoiksi niin tulee tulokseksi 80,4 kiintoa. ja kun haluaakin 105 heittokuutiota muuttaa kiinnoiksi tulee vastaukseksi 42 kiintoa.jossaki on vissiin vääräkerroin????

    • polttopuu says:

      Hei Juhani,

      Kokeilin ylimmäistä heittokuutioista->kiintokuutioiksi laskuria antamillasi luvuilla, niin se muuttaa 120 heittokuutiota 48 kiintokuutioksi ja tuon 105 heittokuutiota 42 kiintokuutioksi.

      Lienet erehdyksessä kokeillut tuon 120 heittokuution muuttamisessa toiseksi ylimmäisenä olevaa pinokuutioista->kiintokuutioiksi laskuria, jolla tulee 120 pinokuutiolla vastaukseksi tuo saamasi 80,4 kiintokuutiota.

      Ystävällisin terveisin,

      M. Vuorinen
      http://polttopuu.info

  • Sirius says:

    Kun vielä saisi vaikka esimerkkikuvia noista eri kuutiomäärityksistä. Pikkasen hakusessa mikä on mikäkin kuutio 🙁

    • Hilarius Hentomielinen says:

      Jos sä ostat tai myyt puuta, niin sun tarvitsee osata vaan heittokuutio ja pinokuutio. Heittokuutio tarkoittaa sitä puumäärää, joka sikinsokin viskottuna täyttää 1m*1m*1m tilan.

      Ihmiset säilyttää polttopuita kuitenkin pinoissa, ja pinottuna puiden väleihin jäävien rakojen määrä vähenee merkittävästi. Täten pinottuna tuo sama puumäärää vie vähemmän tilaa, vain noin 0,60 kuutiota. Täten sanotaan, että yksi heittokuutio on 0,6 pinokuutiota.

      Pinokuutioiden määrä on hyvä tietää, jos haluat esimerkiksi täyttää puuliiterisi puilla. Otat mittanauhalla mitat, kerrot ne keskenään ja saat tietää kuinka monta pinokuutiota varastoosi mahtuu. Sitten puita ostaessasi jaat haluamasi pinokuutioiden määrän luvulla 0,6 ja saat tarvitsemasi heittokuutioiden määrän.

      Jos haluat 5 pinokuutiota, niin ostat 5/0,6 = 8.3 heittokuutiota. Puita tosiaan myydään yleensä heittokuutioissa, koska puiden pinoaminen vaatii paljon aikaa, eikä ostajakaan usein halua maksaa tästä. Ostaja ostaa mieluummin enemmän puita ja tekee työt itse.

      Kiintokuutio on puhtaasti laskennallinen mitta, jota sinä et luultavasti tarvitse. Kiintokuutio kertoo paljonko puut, kun ilmaraot on poistettu, vievät tilaa. Pinossakin puiden väliin jää jonkin verran ilmaa, joten kiintokuuntio on pienempi kuin pinokuutio. Kiintokuutio on hyödyllinen, jos lasketaan esimerkiksi puumäärän energiasisältöä. Mutta tällöin tulee tietää myös puulaji sekä sen kosteusprosentti.

      Heittokuutiossa on pelkkää puuta noin 0,4 kuutiota. Toisin sanoen jos heittokuutio pinottaisiin täysin ilman ilmarakoja, niin se veisi tilaa 0,4 kuutiota. Tämähän ei tietenkään ole käytännössä mahdollista, mutta kuvastaa kuitenkin kuinka paljon ilmarakoja siinä heittokuutiokasassa on. Voidaan siis leikkisästi sanoa, että ostaessasi 10 (heitto)kuutiota puita, kuljettaja tuo sinulle 4 kuutiota puuta ja 6 kuutiota ilmaa 🙂

  • Teuvo Kuortti says:

    Ei muuttanut mihinkään päin

    • polttopuu says:

      Hei Teuvo,

      Testattu ja pitäisi toimia ongelmitta. Muista käyttää mahdollisena desimaalierottimena pistettä normaalipilkun sijasta.

      Laskutoimituksen tulos tulee näkyviin Muunna-painikkeen alapuolelle.

      http://polttopuu.info – Toimitus

  • Teuvo Kuortti says:

    Hei ! Toimiiko tämä muunnin vain klapeilla, tahtoisin muuntaa kiintokuutiosta haloiksi, siis metrisiksi pätkitty ja halottu?

    • polttopuu says:

      Hei Teuvo,

      Tällä sivulla olevat polttopuun muunnoslaskurit on tarkoitettu klapien mittayksikköjen muunnoksiin. Klapien pituus siis noin 25–50 cm ja niitä saadaan kun tuo mainitsemasi metrinen halko katkotaan kahteen tai useampaan osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi.

      Lisäsin kuitenkin toiveestasi juuri erilliset laskurit vielä metristen halkojenkin muuntamista varten eli nyt onnistuu myös kiintokuution muuttaminen haloiksi. Voit tehdä metristen halkojen muunnoslaskuja täällä.

      Ystävällisin terveisin,

      M. Vuorinen
      http://polttopuu.info

  • jari wallius says:
    5 stars

    erittäin hyvä ja mielen virkistävä aihe

  • marko rönnholm says:

    kysymys minulla on vanha koivu useampia jonka halkaisia on 1 metri ympärysmitta 2,7 metriä,korkeus 45 metriä eli kuinka monta kuutiota siitä saa polttopuuta noin arvelin että jotain 20-25 kuutioo

    • Asko Savilampi says:

      Arviosi on aika lähelle osunut. Rungosta tulisi noin 19 pinokuutiota ja oksista lisää 2…3 pinokuutiota. Laskeskelin tuon ympärysmitta kannolla mukaan, eli 2.7 metriä

  • Leo Voutilainen says:

    Hyvä kun on kertoimia tarjolla. Ihmellein vain misei niitä ole johdettu painon kautta, joka on paljon tarkempi kuin pituuden ja paksuuden mukaan määritetty kerroin. Puulle saadaan näytepalojen avulla tarkat tilavuuspainot kuutiometriä kohti puulajeittain. Paloja pitää olla useampia puun eri kohdista ja tilavuus suhteuttaa koko erän puuosiin (pintapuu, sydänpuu, tyvi, latva). Sitten vaan pinokuutiometri samaa puuta vaakaan, sama heittopuusäkille -kehikolle, Painon mukaan puun ja ilman osuudet napsahtavat prosentin tarkkuudella. Näiden tulosten avulla voi julkistaa keroimet ja mieluiten myös pino- ja irtouutiopainot puulejeittain kuivatusasteen mukaan. Liitteksi myös kosteusprosentit, Itse olen joksus punninnut takkapuukorin jolloin tiedän lämpöarvon ja takassa kerralla poltettavan maksimipuumäärän. Irtopuusäkille punnitus onkin ainoa varma mittaustapa. Kuivausaste pitää tietää tai osata arvioida. Pinot ja rungot voi mitata muutenkin.

  • brother george says:
    5 stars

    Mainio sivusto.

  • Anssi Erkkonen says:

    Tilasin yhdistelmä kuorman Koivukuitua, 50 kiintoa.. minulla oli sellainen käsitys että siitä tulisi se 125 heittoa, mutta nyt olen puolet rangaista jo laittanut pilkemasterin läpi ja 45 heittokuutiota on tullut klapeja.. olen tehnyt säkkeihin klapit joten tarkka määrä on tuo 45 mottia. Eli rekkakuormsta tuleekin vain 90 heittoa 125 sijaan..

  • Pyyrönen says:

    Paljonko kiintokuutiosta 0.4m3/heittokuutiosta 1.0m3 koivuklapeja tulee lämpöä/kilowatteja notta voisi laskea tarvittavan puumäärän 15000kw kuluttavalle suorasähkölle?

    • polttopuu says:

      Hei. Kiitos hyvästä kysymyksestä.

      Lisäsin polttopuu.info -sivustolle muutamia uusia muunnoslaskureita, joilla voi itse kukin tällaisia ja vastaavia laskuja jatkossa helposti ja nopeasti selvittää.

      Niillä voi nyt laskea polttopuun tehollisen lämpöarvon halutulle irtokuutio- (eli heittokuutio), pinokuutio- tai kiintokuutiomäärälle eri puulajeittain.

      Samoin lisäsin myös energia-arvolaskurit, joilla voi muuntaa halutun kilowattituntimäärän (kWh) sähköä vastaavaksi tarvittavaksi polttopuumääräksi puulajeittain irtokuutioina, pinokuutioina tai kiintokuutioina.

      Ja vastaus tuohon kysymykseesi on, että ideaalitilanteessa (tulisijan hyötysuhde 100 %) 0,4 m3 kiintokuutiosta eli 1,0 m3 heittokuutiosta koivuklapeja tulee lämpöä/kilowatteja 1020 kWh. Ja 15000 kWh sähköä varten tarvittava vastaava puumäärä on noin 14,71 heittokuutiota koivuklapeja (eli noin 5,88 kiintokuutiota).

      Käytännössä kuitenkin tulisijasi hyötysuhde vaikuttaa siihen kuinka paljon ideaalitilannetta enemmän klapeja tarvitaan. Jos käytössäsi on esimerkiksi uudehko takka tai leivinuuni, niin ko. tulisijan hyötysuhde on keskimäärin noin 75 % (parhaimmillaankin siis vähintään noin neljäsosa eli 25 % tulisijan polttotapahtumasta saatavasta lämpöenergiasta karkaa piipun kautta niin sanotusti harakoille). Silloin 0,4 m3 kiintokuutiosta eli 1,0 m3 heittokuutiosta koivuklapeja tulee lämpöä/kilowatteja 765 kWh. Ja 15000 kWh sähköä varten tarvittava vastaava puumäärä on uudehkolla takalla tai leivinuunilla noin 19,61 heittokuutiota koivuklapeja (eli 7,84 kiintokuutiota).

      Jos käytössäsi on uudehko halkokattila ja vesikeskuslämmitys, vanha varaava takka tai leivinuuni, vanha halkokattila ja vesikeskuslämmitys, kamiina, hella, muu tulisija, avotakka, suora hormi niin silloin tulisijan hyötysuhde on usein uutta takkaa tai leivinuunia heikompi ja klapeja tarvitaan samaa kWh määrää vastaan enemmän.

      Uusilla polttopuun muunnoslaskureilla voi laskea paljonko lämpöä/kilowatteja eri tulisijoissa käytännössä saa puulajeittain sekä haluttua kWh-arvoa vastaavat polttopuumäärät.

      M. Vuorinen
      https://polttopuu.info

Oma kokemuksesi, arviointisi tai kommenttisi

Shkpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentt merkitty thti-merkill *

*

*

Linkit