Suomen yleisimmät puulajit

Kirjoittanut: polttopuu Aihe: polttopuu-klapi |

Metsä on uusiutuva luonnonvara ja ihmiskunnan elinehto

• Maapallon maapinta-alasta kolmannes on metsien peitossa.
• Maapallon metsissä on noin 45 000 eri puulajia, eniten lehtipuita.

Suomen yleisimmät puulajit

Suomessa kasvaa luonnonvaraisesti noin 30 puulajia. Puulajit jaetaan havu- ja lehtipuihin.

Suurin osa puulajeistamme on lehtipuita. Havupuita on vain neljä: mänty, kuusi, kataja ja marjakuusi.

Suomen metsissä luonnonvaraisesti kasvavia yleisimpiä puulajeja ovat mänty, kuusi, kataja, marjakuusi, rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, raita, tuomi, haapa, harmaaleppä, tervaleppä, pihlaja, lehmus, tammi, vaahtera, saarni ja jalava.

Suomen puista lämpöä eniten polttopuina antavat koivu, mänty, haapa, kuusi ja leppä.

Mänty

Suomen yleisin puu on mänty, jota kutsutaan myös hongaksi ja petäjäksi. Mänty on yleinen koko Suomessa. Se on taloudellisesti tärkein puulajimme. Metsistämme 65 % on mäntyvaltaisia. Mänty kasvaa kuivilla ja valoisilla kankailla. Se elää yleensä 200–300-vuotiaaksi.

Kuusi

Suomen toiseksi yleisin puu on kuusi. Kuusi kasvaa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Kuusi on taloudellisesti toiseksi tärkein puulajimme. Metsistämme 24 % on kuusivaltaisia. Kuusi kasvaa parhaiten tuoreilla ja ravinteikkailla mailla. Kuusi elää yleensä 250–400 vuotiaaksi.

Kataja

Suomen kolmanneksi yleisin havupuu on kataja. Puumainen kataja on rauhoitettu ja katajaketo lailla suojeltu luontotyyppi. Kataja kasvaa aukeilla, kuivilla ja tuoreilla mailla sekä kallioilla ja laitumilla. Kataja voi elää yli 1000-vuotiaaksi.

Marjakuusi

Suomen neljänneksi yleisin havupuu on myrkyllinen marjakuusi. Sitä esiintyy luonnonvaraisesti vain Ahvenanmaalla, jossa se on rauhoitettu puulaji. Marjakuusi kasvaa meren läheisyydessä olevissa lehtomaisissa kangasmetsissä. Marjakuusikin voi elää jopa yli 1000-vuotiaaksi.

Koivu

Suomen metsistä 9 % on koivuvaltaisia. Koivikoissa kasvaa rauduskoivuja, hieskoivuja ja vaivaiskoivuja. Hyvän lämpöarvonsa vuoksi koivu on suosittu polttopuu ja sen tuohi on paras sytyke.

Rauduskoivu eli riippakoivu on Suomen kansallispuu. Se on Lappia lukuun ottamatta yleinen koko maassa.

Rauduskoivu on nopeakasvuinen ja siksi taloudellisesti maamme kolmanneksi tärkein puulaji. Se viihtyy hakkuuaukeilla sekä kuivissa, tuoreissa ja valoisissa metsissä. Rauduskoivu elää yleensä 100–120-vuotiaaksi.

Hieskoivu kasvaa yleisenä koko maassa. Se viihtyy ”hikevillä” eli kosteammilla mailla kuin rauduskoivu kuten soistuneissa metsissä, rannoilla ja peltojen sekä teiden reunamilla. Hieskoivu elää yleensä 70–90-vuotiaaksi.

Visakoivu kasvaa luonnonvaraisena vain Etelä-Suomessa, mutta sitä viljellään Tunturi-Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Visakoivu viihtyy parhaiten ravinteikkailla, multavilla ja valoisilla etelä-rinteillä. Visakoivu elää yleensä noin 50-vuotiaaksi.

Raita

Raita on yleinen puulaji koko Suomessa. Se on yksi Suomen yli 20 pajulajista. Raita viihtyy parhaiten niityillä, tuoreissa ja ravinteikkaissa kangasmetsissä sekä vesistöjen, metsien ja peltojen reunoilla. Raita elää yleensä 50-vuotiaaksi.

Tuomi

Tuomi on pohjoiseen metsänrajaan asti yleinen puulaji koko Suomessa. Se viihtyy kosteissa ja runsasravinteisissa metsissä kuten rantametsissä ja puronvarsilla sekä metsän-, peltojen- ja teiden varsilla. Tuomi elää yleensä 50–70-vuotiaaksi.

Haapa

Haapaa tavataan pohjoisia tuntureita myöten koko Suomessa. Haapa viihtyy monenlaisilla paikoilla kuten valoisissa, kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, rehevissä korvissa, lehdoissa, kalliolla, kulo- ja hakkuualueilla, metsän- ja pellon reunoilla. Haapa elää harvoin yli 100-vuotiaaksi.

Leppä

Harmaaleppä on Ahvenanmaata ja tunturialueita lukuun ottamatta yleinen koko Suomessa. Se viihtyy valoisilla rannoilla, ojissa, pientareilla, korvissa, lehdoissa, viljelmien- ja tienvarsilla. Harmaaleppä elää yleensä noin 50-vuotiaaksi.

Tervaleppä on yleinen vain Etelä- ja Keski-Suomessa. Tervaleppäkorpi on harvinainen ja lailla suojeltu luontotyyppi. Tervaleppä kasvaa parhaiten ravinteikkailla paikoilla veden äärellä. Tervaleppä elää yleensä 80–120-vuotiaaksi.

Pihlaja

Pihlaja on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa pensaana tai puuna. Pihlaja kasvaa luonnonvaraisena parhaiten runsasravinteisessa maaperässä, mutta esiintyy myös hyvinkin karuilla ja valoisilla kasvupaikoilla. Kotipihan pihlaja elää yleensä 50–75-vuotiaaksi.

Luonnossa harvinaisia, mutta yleisiä piha- ja puistopuita, ovat jalot lehtipuut kuten lehmus, tammi, vaahtera, saarni ja jalavat

Lehmus

Jaloista lehtipuistamme yleisin on lehmus eli niinipuu. Se kasvaa pohjoisimpana aina Keski-Suomessa asti. Metsälehmus esiintyy sekä kuivissa että tuoreissa ja runsasravinteisissa metsissä. Se voi elää jopa 200–300-vuotiaaksi.

Tammi

Jaloista lehtipuistamme vanhimmaksi elää tammi. Se saattaa elää jopa yli 1000 vuotta vanhaksi. Suomen vanhimmat tammet ovat noin 400-vuotiaita. Tammi kasvaa Etelä-Suomessa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Tammi kasvaa parhaiten runsasravinteisilla ja savensekaisilla lehtomailla. Ahvenanmaan järeät tammet ovat rauhoitettuja.

Vaahtera

Jaloista lehtipuistamme vaahtera esiintyy yleensä yksittäisinä puina. Se kasvaa luonnonvaraisena vain Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta on yleinen pihakoristepuuna aina Oulussa asti. Vaahtera viihtyy tuoreissa ja runsasravinteisissa lehti- ja sekametsissä. Se elää yleensä 80–150-vuotiaaksi.

Saarni

Jaloista lehtipuistamme saarni on yksi vaativimmista puulajeista. Suomessa sitä esiintyy luonnonvaraisina metsikköinä vain Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, mutta viljeltynä se menestyy aina Keski-Suomessa asti. Saarni ei pidä kuivuudesta. Se kasvaa vain viljavassa ja kalkkiperäisessä maassa, jossa on riittävästi virtaavaa pohjavettä sekä rannoilla ja puronvarsilla. Saarni voi elää jopa 200-vuotiaaksi.

Jalava

Jaloista lehtipuistamme harvinaisin on jalava. Jalavaa esiintyy yksittäispuina tai pieninä metsikköinä ja sitä on kahta lajia. Toinen on vuorijalava, jota esiintyy Manner-Suomessa ja toinen on kynäjalava, jota esiintyy Etelä-Suomessa. Vuorijalava kasvaa parhaiten ravinteikkailla, kosteilla, savipitoisilla ja lämpimillä lehtorinteillä sekä rehevillä puronvarsilla. Kynäjalavaa kasvaa etenkin järvien tulvarannoilla.

Suomessa kasvaa viljeltynä myös useita ulkomaisia havupuita kuten douglaskuusi, siperianpihta ja lehtikuusi

Meillä viljellään etenkin siperianlehtikuusta, joka menestyy koko maassa. Lehtikuusi kasvaa parhaiten tuoreilla ja runsasravinteisilla metsämailla, mutta menestyy myös karuilla ja valoisilla mailla. Se ei viihdy paikoissa, jossa maaperän vesi on seisovaa.